Ilmeisesti sisäinen tilkkuilija on heräämässä pitkästä unestaa. Vanhat kauan kesken olleet tilkut ovat alkaneet uudelleen herätä henkiin. Yhden työn valmistumisen esteenä on yhä sama kuin silloinkin kun se jäi jumiin: eli silkkinauha. Tarvitsisin silkkinauhakirjontaan käytettävää silkkinauhaa. Mistähän sitä saisi? Googlettamalla silkkinauhan löysin silkkinauhaa helmikaupoista ja nukkekotikaupoista. Nauha näytti paksulta... ei sopivaa tarkoitukseeni.... Auttakaa....
Toinen tilkkutyö on myös nytkähtänyt eteenpäin. Sen ongelmana oli helmet. Työhön pitää ommella PALJON helmiä ja se tuntui aivan ylivoimaiselta: Kirkas siima ja kirkkaita helmiä ei ollenkaan houkutteleva yhdistelmä pimeinä talvi iltoina. Nyt suurin osa helmistä on ommeltuna. Tilkkutyön aihe liittyy uupumukseen ja siihen mustaan aikaan jolloin en jaksanut tehdä mitään. Helmet ovat jääneet ompelematta, koska olen aina uuvahtanut heti kun olen tilkun ottanut esille. Nyt tilkku ei enää laita mielessä liikkeelle muuta kuin mielihyvää siitä että se lopultakin valmistuu...
Aivan uusikin tilkkuidea on syntynyt: Laaksoja ja Kukkuloita. Se syntyi yhden puhelin keskustelun aikana , aiheena on tietenkin naisena olemisen ilot ja surut.
Tammikuussa 2010 minulla on tilkkutyönäyttely. Aikaa valmistautumiseen ja uusien töiden tekemiseen on vielä. Tosin olin jo vähän huolissani kun minun tilkkuilijani on vain uinunut Ruususen untaan. Ilman ideoita ja sydämen paloa ei uusia töitä näyttelyihin synny. Onneksi nyt on jo kipinöitä ja liekkejä näkyvissä. Ihana tilkkukesä on tulossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti