Eilen oli sellainen päivä jonka ylitse olisin mielelläni varmasti hypännyt jos olisin sen edellisenä iltana nukkumaan mennessä tiennyt. Mitään suuria maailmoja mullistavia juttuja ei tapahtunut. Mieli vain kompasteli koko päivän. Se minun masennus lohikäärmeeni oli oikein suuri ja lihava. Normaalisti huomaan ja kesytän lohikäärmeen, mutta eilen se sai mellastaa ja pitää juhliaan koko päivän. Ja kylläpä se sitten ottikin kaiken riemun irti tilanteesta. Tänään sillä taitaa olla vähän juhlien jälkitautia. Kovin hiljaisena se nyt on.

Lisää lohikäärme juttuja: José Stevens: Kesytä lohikäärmeesi

Tänä aamuna sain ystävältäni tämän:

Vanha Cherokee-intiaani opettaa elämää pojanpojalleen
"Sisälläni käydään taistelua" Hän sanoi pojalle. " Se on yksi kauhea taistelu kahden suden välillä. Yksi on paha - se on viha, kateus, suru, paha mieli, ahneus, ylimielisyys, itsesääli, syyllisyys, paheksunta, huonommuus, valhe, epärehellisyys, ylenkatseellisuus ja itsekkyys.
Se toinen on hyvä- se on ilo, rauha, rakkaus, toivo, tyyneys, nöyryys, lempeys, hyvyys, empatia, suurpiirteisyys, totuus, myötätunto, usko ja luottamus.
Samanlainen taistelu riehuu myös sinun sisälläsi- ja myös jokaisen muun ihmisen sisällä."
Pojan poika mietti tätä hetken ja kysyi sitten isoisältä:
"Kumpi susi voittaa?"
Vanha Cherokee vastasi: " Se jota ruokit."

Kiitos ystäväni.