Olen ollut taas viikon pimennossa. Meidän rakas tietokoneemme on kieltäytynyt täysin yhteistyöstä. Se ei ole suostunut avautumaan kenellekään. Eilen iltapäivällä pakkasin tytöt ja tietokoneen autoon. Ajaa hurautimme tohtorille Kajaaniin. Pitkällisen tehohoidon tuloksena veljeni sai heräteltyä tietsikan eloon ja pelastettua tärkeimmät tiedostot. Potilas pääsee tänään kotiin.

Tietokoneet näyttävät olevan todella tärkeät nykyaikana. Miehenikin jo myönsi kuinka paljon helpotusta tietokone tuo elämään. Jo pelkästään laskujen maksaminen pankkiautomaatilla on työlästä. Tyttöjen puheajat mennä hurahtivat jo alku viikosta, kun kavereihin ei voinut pitää yhteyttä sähköpostin ja mesengerin kautta.

Elämää helpottavista jutuista tulee helposti itsestään selvyyksiä, jotka huomaa vasta sitten kun ne puuttuvat. Kaikkea hyvää meille kaikille!