keskiviikkona, elokuuta 26, 2009

Eilen oli sellainen päivä jonka ylitse olisin mielelläni varmasti hypännyt jos olisin sen edellisenä iltana nukkumaan mennessä tiennyt. Mitään suuria maailmoja mullistavia juttuja ei tapahtunut. Mieli vain kompasteli koko päivän. Se minun masennus lohikäärmeeni oli oikein suuri ja lihava. Normaalisti huomaan ja kesytän lohikäärmeen, mutta eilen se sai mellastaa ja pitää juhliaan koko päivän. Ja kylläpä se sitten ottikin kaiken riemun irti tilanteesta. Tänään sillä taitaa olla vähän juhlien jälkitautia. Kovin hiljaisena se nyt on.

Lisää lohikäärme juttuja: José Stevens: Kesytä lohikäärmeesi

Tänä aamuna sain ystävältäni tämän:

Vanha Cherokee-intiaani opettaa elämää pojanpojalleen
"Sisälläni käydään taistelua" Hän sanoi pojalle. " Se on yksi kauhea taistelu kahden suden välillä. Yksi on paha - se on viha, kateus, suru, paha mieli, ahneus, ylimielisyys, itsesääli, syyllisyys, paheksunta, huonommuus, valhe, epärehellisyys, ylenkatseellisuus ja itsekkyys.
Se toinen on hyvä- se on ilo, rauha, rakkaus, toivo, tyyneys, nöyryys, lempeys, hyvyys, empatia, suurpiirteisyys, totuus, myötätunto, usko ja luottamus.
Samanlainen taistelu riehuu myös sinun sisälläsi- ja myös jokaisen muun ihmisen sisällä."
Pojan poika mietti tätä hetken ja kysyi sitten isoisältä:
"Kumpi susi voittaa?"
Vanha Cherokee vastasi: " Se jota ruokit."
Kiitos ystäväni.



perjantaina, elokuuta 21, 2009




Tänään valmistunut uusi farkku laukku.
Tämäkin sai jo uuden kodin. Kiitos.



Ruskea kakkarakassi
Tämä on jo lähtenyt uuteen kotiin...

sunnuntaina, elokuuta 16, 2009

Paluu arkeen

Tällä viikolla olen viettänyt Prinsessan elämää. Olen saanut kolme kertaa päivässä valmiin aterian, seurustella, puhua, nauraa ja itkeä enemmän kuin pitkiin aikoihin. Minulla oli Rokuan kuntoutuksen toinen jakso. Kiitos kaikille mukana olleille. Tammikuussa jatketaan, se onkin sitten kuntoutuksen viimeinen jakso.

Koulu on alkanut keskiviikkona. Normaali arki on alkanut. Nyt odottelemme syyslomaa. Reipasta alkavaa viikkoa!

torstaina, elokuuta 06, 2009

Museo tavaraa

Tänä aamuna sain tietokone tohtorilta viestin. Meidän vanhus on jo auttamattomasti museo tavaraa. Tietokone haluaisi jo päästä eläkkeelle ja sille on nyt annettu elvytyskielto. Seuraavan kerran kun se heittäytyy hengettömäksi niin enää ei yritetä saada henkiin.
Surullista. Eihän se ole vasta kuin 7 vuotta palvellut.

Nämä nykyajan vehkeet eivät ole tarkoitettu palvelemaan paria vuotta pidempään. Seuraava hankinta on siis uusi tietokone, mutta onko järkeä sijoittaa satoja euroja koneeseen joka on auttamattomasti vanha parin vuoden kuluttua? Tekniikka kehittyy niin huimaa vauhtia että tunnen itseni vanhaksi. Ei siitä nyt niin kovin kauan ole kun kuunneltiin lp-levyjä olohuoneen nurkassa. Onnellinen se, jolla oli levysoitin omassa huoneessaan! Nyt jokaisella nuorella on pienet soittimet ja kuulokkeet aina mukana kaikkialla.

Minkälainen mahtaakaan maailma olla kolmen kymmenen vuoden päästä? Sitten tämä meidän nuoriso haikailee, että meillä oli vain kännykkä, pleikkari, mp3-soitin, läppäri ja dvd.... Kuinkahan sitten nuoriso ymmärtää meitä mummoja, jotka puhumme "reteoista" ja videoista....

Onneksi kuitenkin elämme vielä tätä päivää. Kaikkea hyvää meille kaikille!

keskiviikkona, elokuuta 05, 2009


Saimme uuden pellavaisen juhlaliinan.
Kiitos äiti!


Keittiön uudet virkatut verhokapat.
Kiitos lahjoittajalle!

Kakkara kotelo aurinkolaseille.
Värit ovat jotenkin kummalliset, oikeasti tämä on vihreä...


Lisää kakkara kasseja.